lauantai 1. huhtikuuta 2017

Kolmevuotissuunnitelma Yamadori-männyille, nostosta ensimmäiseen muotoiluun.

Yamadorien muokkaamisen ajankohdan kanssa tulee olla tarkkana. Erityisesti liian aikaista muotoilua tulee välttää. Tämän opin noudattaminen ei ole sieltä helpoimmasta päästä, ainakaan näin aloittelijan kohdalla. Mieli tekisi vetää välittömästi puu nippuun ja pakettiin. Ehkäpä sitten siinä vaiheessa kun puita alkaa olla enemmän, onnistuu voimakkaimpien impulssien välttäminen ja odotusaikaan pystyy suhtautumaan hieman maltillisemmin. Ehkä.

Mitä sitten pitäisi tarkalleen ottaen tehdä ja missä vaiheessa? Katseltuani Ryan Neilin videon männyistä (videolla puheena oleva mänty Pinus Sylvestris aka Scots Pine on juurikin se samainen mänty, joita suomen luonto on pullollaan.) ja lueskeltuani enemmänkin bonsaigurujen kuten Walter Pallin näkemyksiä, olen oppinut seuraavaa.

Nosto ja istutus:

Paras mahdollinen aika männyn nostamiselle on kevät, juuri silloin kun puu alkaa heräilemään talvilevolta. Suomessa tämä aika sijoittuu vuodesta riippuen huhtikuun puolivälistä toukokuun puolivälin tienoille. Puun keräämisen yhteydessä kannattaa pyrkiä säilyttämään mahdollisimman suuri määrä sekä juuria että oksia. Mitä enemmän näitä on jäljellä, sen paremmat selviytymismahdollisuudet puulla on.

Puun nostamisen jälkeen tulee se istuttaa mahdolllisimman nopeasti mahdollisimman sopivan kokoiseen ruukkuun. Eli niin pieneen ruukkuun, kuin juurten kannalta on mahdollista. Isoja juuria ei kannata lähteä katkomaan tässä vaiheessa. Isoja juuria ei myöskään kannata taittaa väkisin ruukkuun, sillä siitä saattaa aiheutua enemmän haittaa kuin hyötyä.

Juuripaakkua voi kevyesti hajoittaa kädellä ja ylimääräiset mullat voi kevyesti ravistella pois. Isompia kökköjä voi poistaa varovaisesti tarkoitukseen sopivien työvälineiden, kuten esimerkiksi tikkujen ja juuriharavan avulla  Juuria tulee kuitenkin kohdella mahdollisimman hellävaroen. Selvästi elottomat juuret on hyvä poistaa tässä vaiheessa. Tämän lisäksi tulee huolehtia siitä, etteivät juuret pääse kuivumaan ruukutuksen aikana. Missään nimessä mäntyjen kohdalla juuria ei saa pestä, eikä niihin saa soveltaa niin kutsuttua bare-root -menetelmää. Varsinkin vanhempien puiden kanssa tämä saattaa osoittautua kohtalokkaaksi liikkeeksi.

Pitkän aikavälin tavoitteena on alkuperäisen mullan korvaaminen bonsaikäyttöön tarkoitetulla maa-aineksella. Aluksi on kuitenkin huolehdittava puun selviämisestä siirrosta aiheutuneesta stressistä. Nostamisen ja juurten käsittelyn jälkeen puu istutetaan bonsaille tarkoitettuun maa-ainekseen. Sen lannoitaminen voidaan aloittaa myös välittömästi, näin ainakin Walter Pallin mukaan. Tämän suhteen myös kilpailevia näkemyksiä löytyy. Vanhasta maa-aineksesta hankkiudutaan eroon myöhempien ruukutusten yhteydessä. Ruukutuksen jälkeen maa-aines kastellaan huolellisesti.

Ensimmäinen vuosi

Ensimmäisen vuoden aikana puuta lannoitetaan ja kastellaan normaalisti. Ruukutuksen lisäksi muita toimenpiteitä ei tehdä.

Toinen vuosi

Toisen vuoden aikana jatketaan normaalisti puun kastelua ja lannoittamista. Muita toimenpiteitä ei tehdä. Tämä vuoden aikana, jos kaikki on mennyt putkeen, pitäisi kesän aikana näkyviin tulla back buddingia.

Kolmas vuosi

Jatketaan normaalisti kastelua ja lannoittamista. Antamalla männyn kasvaa kolmen vuoden ajan häiriöttä, pystytään varmistamaan että sekä juuret, että juurten yläpuolinen alue on kerännyt itselleen paljon energiaa. Mänty on puulaji, joka jakaa tasaisesti energiaa puun sisäisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä enemmän yhteyttävää havumassaa männyllä on, sen paremmin kaikki sen oksat voivat. Tästä syystä on hyvä idea jättää mäntyyn jäljelle sellaisetkin oksat muutamaksi vuodeksi, joista tiedät ettei niillä välttämättä ole tarvetta lopullisessa muotoilussa.

Viimein pääsemme myös muotoilemaan puuta. Hyvä aika muotoilulle on kolmannen vuoden syksynä. Neljännen vuoden keväänä puu voidaan istuttaa uudelleen.

torstai 30. maaliskuuta 2017

Lannoitetesti, osa II



Lannoitetestiä takana reilu kuukausi. Hyvältä näyttää. Kaikki yksilöt ovat selvinneet hengissä ja näyttävät hyvinvoivilta (lukuunottamatta vihreässä ruukussa, joka löysi kodin itselleen toisaalla). Pöyhin kaikkien juuret läpi, eikä löytynyt mitään merkkiä, etteivätkö juuret olisi olleet kunnossa. Toisaalta eivät nuo juuret myöskään olleet merkittävästi kasvaneet. Mänty on selvästi hidaskasvuinen laji. Päällisin puolin kaikki yksilöt näyttävät myös oikein hyvinvoivilta ja kummassakin testiryhmässä. Ne ovat varautuneet myös talventuloon tekemällä kynttilän alkuja.

Cumari Pollux on myös saanut osansa lannoitetestin vahvemmasta satsista ja sen vointi on erittäin hyvä. Kasvua tulee hurjaa vauhtia ja juuret ovat kaikin puolin kunnossa. Tältä pohjalta uskaltaisin jo sanoa, että 4ml Puutarhan kesää litraan vettä kerran viikossa annosteltuna toimii hyvänä lannoitekäytäntönä puulla kuin puulla. Se tarjoaa riittävästi, mutta ei liikaa ravinteita bonsaiden käyttöön.

Ei jätetä testiä kuitenkaan tähän. Tarkoituksena on selvittää, milloin taimi on saanut liikaa lannoitetta ja mitkä ovat puun selviytymisen kannalta kohtalokkaat rajat. Niihin törmäsin ensimmäistä kertaa mäntyjen kohdalla, kun ne kasvoivat vielä mullassa ja ripottelin hieman lannoitetta niiden päälle. (olen tottunut toimimaan näin vesiviljelyksessä olevien chilien kohdalla, eivätkä ne ole koskaan laittaneet mikseen.) Välittömästi lannoitteen lisäämisen jälkeen neulaset nuupahtivat lähes kaikilla männyillä. Tämä tappoi monta pientä männyn alkua hetkessä. Käsittääkseni tässä on kyseessä ilmiö, joka tunnetaan juurten palamisena, jolloin nesteiden virtaussuunta kääntyy juurista ulospäin. Tämä kokemus innosti myös tämän lannoitetestin tekemiseen.

Jatkan testiä nostamalla lannoitemääriä tasaiseen tahtiin kuten aikaisemminkin.

I testiryhmä (1, 2)

vk8. 0,5 ml/l - ok
vk9. 1 ml /l (5.3.) ok
vk10. 1,5 ml/l (12.3.) -ok
vk11. 2 ml /l (19.3.) -ok

vk.13 2,5ml (30.3.) -ok
vk.14 3ml (9.4.) -ok
vk.15 3,5ml (15.4.) -ok
vk.16 4ml (22.4.) -ok
vk.17 4,5ml
vk.18 5ml

II testiryhmä (4, 5, 6)
vk8. 1 ml/l -ok
vk9. 2 ml/l (5.3.) -ok
vk10. 3 ml/l (12.3.) -ok
vk11. 4 ml/l (19.3.) -ok

vk.13 5ml/l (30.3) -ok
vk.14 6ml/l (9.4.) -ok
vk.15 7ml/l (15.4.) -ok
vk.16 8ml/l (22.4.) -ok

vk.17 9ml/l
vk.18 10ml/l

torstai 23. maaliskuuta 2017

Mica ruukku



Mica ruukkujen pääasiallisena materiaalina on käsittääkseni jonkin sortin mica-niminen mineraali. Nämä ruukut sijoittuvat jonnekin muoviruukkujen ja saviruukkujen välimaastoon. Tuntuma käsin kosketeltaessa on kuin muoviruukussa. Nämä ovat  muoteilla tehtyjä. Paino on kanssa selkeästi saviruukkuja kevyempää. 31,5cm halkaisija ja 9cm korkea ruukku painaa 1,7kg. Ruukkuja on kuvattu myös erittäin kestäviksi. Ulkonäkö näissä ei mielestäni poikkea erityisesti laadukkaista saviruukuista, ja nämä sopivat havupuille helposti lopullisiksikin sijoituspaikoiksi. Kyseessä ei ole siis mikään käytetyn mifupurkin kaltainen halpa muoviastia, vaan ihan oikea bonsairuukku. Painon lisäksi keveyttä on myös hinnassa, tämän ruukun hinnaksi tuli hieman päälle parikymppiä



Tarkoituksena on hommata näitä tulevaisuudessa lisää. Varsinkin isoille puille ja siihen vaiheeseen, kun puut siirtyvät ensimmäisestä kasvatuslaatikosta ensimmäiseen oikeaan ruukkuun.

tiistai 21. maaliskuuta 2017

Cumari Pollux, leikkaushommia


Cumari Polluxin oksat olivat päässeet venähtämään. Chili on nopeakasvuinen laji ja sitä saa olla jatkuvasti leikkaamassa.

Kasvi on kaikin puolin erinomaisessa kunnossa. Eikä mikään ihme, tämä on päässyt siivellä osaksi lannoitetestiä ja sitä on lannoitettu raskaimman mukaan. Chili on luonnollisestikin aika nopea kasvamaan, eikä pelkoa liikalannoituksesta pitäisi olla, ainakaan jos hitaammin kasvaviin mäntyihin vertaa. Tai jos on, sen näkee hyvin pian lehdistä. Ne joko nuupahtavat tai alkavat käpristyä. Kasvualustana toimii luonnollisesti bonsaille hyvin soveltuva maa-aines, siis se sama, joka on lannoitetestin männyillä käytössä.





Leikkauksen jälkeen ulkonäkö näyttää aika karulta, mutta jo reilun viikon kuluttua kaikkialle ilmestyy pieniä lehtien alkuja ja juuri tässä vaiheessa ulkonäöstä tulee kaikista edustavin. Muotoilussa ei tarvitse saksia säästellä. Chili kestää rankkaakin muotoilua erittäin hyvin ja kerralla voi poistaa helposti jopa 95 % lehtimassasta, ilman että kasvi kärsisi siitä lainkaan. Tämä toki edellyttää, että chili on kaikin puolin hyvässä kunnossa.

Viikon sisään tämä olisi tarkoitus siirtää toiseen ruukkuun, ihan vaihtelun vuoksi ja että saa muodostettua paremman käsityksen siitä, miltä tämä yksilö näyttää eri ruukuissa.

maanantai 20. maaliskuuta 2017

Habanero Sudden Death - siirto ikkunalle

Hyllystä alkoi tila käydä vähiin, joten Habanero pääsi ikkunalle nauttimaan keväisestä auringonpaisteesta. Ruukun koko kasvoi myös samalla ja maa-ainekseksi laitettiin pelkkää leca-soraa, raekoolta 2-6mm. Tarkoituksena on kastella tätä päivittäin ja lannoittaa viikoittain.

Kyseisellä yksilöllä on pientä ongelmaa juurissa. Tällä on kaksi isoa pääjuurta, joista toinen on osittain mätä. Tästä mädästä juuresta kasvaa kuitenkin suurin osan koko kasvin juurista, joten kokonaan en sitä viitsinyt poistaa kerralla. Puolet sai kuitenkin lähteä ja selkeästi lahon aineksen pyrin mahdollisuuksien rajoissa rapsuttelemaan pois. Loput osat poistan seuraavan istutuksen yhteydessä. Uskoisin juuren vahingoittuneen syksyllä, kun yritin muotoilla juurta vähän turhan rajuin ottein haluamaani suuntaan. Oppimiskokemuksia tämäkin.

Kesän alussa tämä siirtyy parvekkeella kasvamaan kokoa, niin isoon ruukkuun kuin vaan sinne saan sovitettua. Maa-aineksena käytän samaa kamaa ja metodia kuin bonsaiden kanssa yleisesti muutenkin. Ruukun kokoa ei voi liitoitella. Mitä isompi ruukku, sen enemmän satoa ja ennen kaikkea sen paksumpi runko.



lauantai 18. maaliskuuta 2017

Bonsailla maa-ainesta etsimässä, osa III

Sihti on saanut laulaa jokusen kerran kevään aikana. 50 litraa Kekkilän hiekoitusmursketta on jaettu kahteen kekoon, joista pienempi on kokoluokkaa 3-6mm ja suurempi 6-8mm. Silmämääräisesti arvioituna kumpaakin ainesta tuli suurin piirtein saman verran, isoa ehkä hieman enemmän. Kissanhiekkaa sihtailin myös ja poistin siitä alle 2mm palaset. Tuossa siivilöintihommassa kannattaa muuten käyttää hengityssuojaimia, kivipölyn hengittäminen ei ikinä ole hyvä asia.  


Tämän jälkeen mittailin eri maa-ainesten painoa ja vedenpidätyskykyä. Astia oli sama kuin aiemmissa mittauksissa. Upotin täyden ruukun veteen. Annoin niiden olla siellä hetken aikaa. Tämän jälkeen nostin ruukun sieltä pois ja annoin ylimääräisten vesien valua rauhassa pois. Veden kanssa mitatut tulokset ovat siis niitä tuloksia, joissa ylimääräiset vedet ovat saaneet valua pois. Tuloksiksi sain seuraavaa:



Hiekoitusmurske aka Lecasora (Kekkilä) 3-6mm 536g             Veden kanssa 692g
Hiekoitusmurske aka Lecasora (Kekkilä) 6-8mm 485g             Veden kanssa 616g
Kissanhiekka (Paakkuuntumaton Rainbow) 2-3mm 969g         Veden kanssa 1423g
Mineraalisubstraatti yli 6mm (Ecogrip) 1238g                          Veden kanssa 1378g

Tässä myös aikaisempia mittaustuloksia:

Hohkakivi 1-5mm 1186g
Hohkakivi 2-12mm 995g
Mineraalisubstraatti (Ecogrip) 1545g
Laavakivi 2-5mm 1833g
Laavakivi 2-8mm 1654g
Vesiviljelysora 703g

Aika merkittäviä eroja sekä painon, että vedenpidätyskyvyn suhteen havaittavissa. Esimerkiksi kissanhiekka imee vettä ihan hulluna ja Mineraalisubstraatti ei juuri lainkaan. Isompi aines imee vettä myös pienempää ainesta vähemmän. Aion vielä suorittaa lisää vertailuja eri maa-aineksien vedenpidätyskyvyn suhteen. Jos vielä selvittäisin tuon käyttämäni ruukun tilavuuden, niin voisin tämän jälkeen laskea myös ruukkuun jäävän ilman määrän.

Sitäkin olen pohtinut, että kuinka merkittävistä asioista on kyse tai kuinka järkevää tämä maa-aineksen siivilöinti ylipäätään on. Jos päätyy käyttämään vaikkapa tuota lecasoraa maa-aineksena, niin onko ylipäätään tarpeen erottaa pientä ja isoa ainesta toisistaan? Jos vastaus on kyllä, niin onko se kaiken sen hinnan ja vaivan väärti, kun puolet aineksesta on hukkakamaa (toki sitä voi käyttää muualla puutarhassa, mutta kuitenkin.)? Mahdollisesti pienemmällä rahalla ja pienemmällä vaivalla saisi maa-aineksen tuotua kotiovella ja se voisi olla sellaisenaan käyttövalmista.

Itse harkitsen vakavasti kääntymistä Ibukin tuotteiden pariin. Sieltä saa käyttövalmista valmiiksi siivilöityä ainesta suhteellisen edulliseen hintaan. Esimerkiksi 2,5-3mm koossa oleva hohkakivi (pumice) 17 litran säkeissä tulisi maksamaan 9 – 13 euroa riippuen siitä, kuinka paljon tuotetta laittaa tilaukseen.


perjantai 17. maaliskuuta 2017

Projekti Satumetsä - Osa II

Projekti Satumetsässä on tarkoituksena rakentaa hyvältä näyttävä ja toimiva kasvatushylly bonsaille ja muille parvekkeen kasveille ja kukille. Kevätaurinko sai puuhailijaan liikettä. Lämpöisessä on mukava sahata ja ruuvata, suunnitella ja fiilistellä. Kahvia kuluu tietysti paljon.



Niin, ja saa sitä imuroida ja siivota ja siirtää tavaroita paikasta toiseen ja siirtää tavarat toisesta takaisin ja järjestellä ja viedä roskia ja järjestellä ja siirtää tavaroita...

Tässä siis lähtötilanne, mistä lähdettiin liikkelle. Parvekkeen oven saa melkein auki. Melkein.



Pahalta näytti alussa. Pikkuhiljaa tavarat alkoivat kuitenkin kulkeutua omille paikoilleen tai ainakin tieltä pois. Suuri osa hyllynrakennustyöstä oli onneksi tehty jo aiemmin syksyllä, joten jäljellä oli enää pikkusäätöä ja viimeistelyä.



Putkisto asetettiin paikoilleen ja testiajo suoritettiin. Toimii. Vesi kulkee sinne minne kuuluukin. Putkisto jää kokonaan näkymättömiin. Ylimääräiset kasteluvedet kulkeutuvat vesisäiliön virkaa tekevään isoon muoviastiaan.


Seuraavana vuorossa oli kehysten mitoittaminen kastelualtaille.


Kastelualtaat paikoillaan. Palaset loksahtivat paikoilleen täydellisesti. Sopivan kokoisten altaiden löytämisessä sai nähdä vähän vaivaa. Onneksi ne löytyivät lopulta Chilitarvikkeesta ja Pavunvarresta. Mietin tähän ratkaisuksi myös isoista muovilaatikoista tehtyä systeemiä, mutta onneksi päädyin tähän vaihtoehtoon, on tämä esteettisesti ja toiminnallisuudeltaan vain niin paljon parempi ratkaisu.


Reiät läpivienneillle porasin reikäsahalla.


Läpivienteihin tein pienet kolot dremelillä, jotta vesi pääsee virtaamaan paremmin.


Tässä lopuksi vielä fiilistelykuvaa siitä, miltä hylly tulee näyttämään kasvien ja puiden kera tulevaisuudessa. Tilaa niille on noin kolmen metrin pituudelta ja puolen metrin leveydeltä. Kasvatustason alle saa hyvin mahtumaan tavaraa säilytykseen. Kyllä tässä kelpaa pikkumäntyjen oleskella.

Koko projektissa keskeisenä ideana oli hyödyntää olemassaolevaa materiaalia ja rakenteita mahdollisimman paljon. Aiemmin pöytänä, laatikkona ja vesiveljelynkasvatustelineinä toimineet rakennelmat sahattiin ja sovitettiin uuden uuden tason rakenteiksi ja olemassaolevien hyllyjen jatkeeksi.